Tai siis sama vanha Nami, mutta eiliseen verrattuna kuin uusi! :-) Meidän hoitajapesti taitaa olla lopuillaan, kun potilas alkaa olla jo paremmassa kunnossa. Aamulla tehtiin lyhyt oravankyttäyskeikka kimpassa, se meni ihan bueno. Toi neidin takalisto on aikastas räjähtäneen näköinen, kun sen karvahousut on ihan öljymöhnässä, mut mamma lupas pestä sen taas siistiksi. Nami ei oo tänään enää ykänny, mut yöllä se tempas oikein kunnon laatat mamman sänkyyn. Sikasiistii...

Mut oli toi likka säälittävä tapaus eilen, kun se oli niin kipee. Se ei välttämättä koskaan selviä, oliko syynä vatsapöpö vai tavallista pahempi karvapallo. Mamma on ollut Namin kakkapoliisinakin, mutta sitä villahiiren häntää ei oo löytynyt. No, oli syy mikä tahansa, se syy sais mennä veks ja pysyä kans veks. 

Tänään me ei vielä olla riehuttu tai painittu, mitä nyt vaan lakanat vaihdettiin orjien kanssa. You know, se on se homma, missä hyökitään sinne petivaatteiden keskelle ja ollaan ihan hassuja. :-)Nami on vähän vielä väskä, se yrittää tossa tankkailla tota lääkemuonaa muutaman pipanan kerrallaan. Mekin tietty maistettiin, mut ei se mitään superherkkua ollu, joten taidetaan pitäytyä omissa sapuskoissa ja Nami pysyköön pipanoissaan. Heh, siitä tuleekin hauska sirkus, kun mamma vahtii, ettei Nami pääse mussuttamaan muuta kuin tota lääkemössöä. Ainahan me vaihdetaan ruokakuppeja kesken kaiken - kun koskaan ei voi olla ihan varma, jos vaikka toiset oiskin saaneet kuppiinsa jotain parempaa safkaa.

Kiitos vaan teille, kamut, kun ootte pitäny ton rinsessan puolesta tassuja. Lepo vaan! Mamma, miksi sä koputat sun puupäätä?

538000.jpg

Tästä kuvasta me keksittiin uusi vääntäre: Parempi kissa riehumassa kotona kuin kipeänä eläinlääkärissä.

edit klo 21.01: Pate oksentaa tietsikkapöydän alla. Ou jee.