Me ollaan kaikki tänään leikitty. Mut ei yhdessä, kun Nami ei vielä uskalla tulla mukaan meidän juttuihin. Niinpä me ollaan vaanittu ja tapettu monta hiirtä jokainen tahollamme. Se se on hauskaa, kun nukkukoppaan heitetään hiiri...siinä menee salamaakin nopeammin koko punkka uuteen uskoon!

Muuten täällä on oikein harvinaisen hiljaista ja leppoisaa, mitä nyt tuo pikkuneiti messuaa. Mä kävin vähän sen häntää nuuskimassa ja sehän repes ihan täböllä. No, sit mä vaan kävelin rauhassa pois. Ei me viitsitä sitä kiusata, vaikka se kävikin nuuskimassa meidän ruokakupeilla samaan aikaan, kun mä vedin aamupalaa. Ois se saanu mun kupista ottaa, mut ei se halunnu. Murisi vaan.

Mut eilen oli tällainen tyyppi meidän pihalla:

Hyvä, että oltiin kotona, ois menny hyvä agenttikeikka sivu suun!

Tai siis, Patehan se taas innostu ihan kybällä, mä otin vähän lunkimmin...

Näin meidän neiti nukkuu, söpöliini. Ja kyllähän sen pitääkin nukkua, että jaksaa kasvaa ja leikkiä meidän kanssa. Taidan etsiä nukkupaikan minäkin, pikkuisen ramottaa...missäköhän Patekin mahtaa olla...se ois ollu ihan kelvollinen tyyny...