Orjat otti ja tempas tietsikkavermeet residenssin yläkertaan. Tai siis se oli kyllä Iskä, joka sanoi, että nyt lähtee. Mamma yritti jotain inkuttaa, mutta se on miähen sana joka on laki - tässäkin huushollissa. Joten oltiin vähän aikaa veks kuvioista ton siirron takia, mutta nyt mä komensin mamman näpsyttämään. Hyvinhän tuo totteli, kun vähän ensin pusketin leukaan :-)

914633.jpg

Eikös tässä kissan elekieli kerro ihan viiksikarvantarkasti, mikä on homman nimi? Kelvotonta sapuskaa, joka joutaa peitellä (tosin mä söin kyllä enste puolet). Luulis tästä nyt pöllömmänkin orjan tajuavan, mitä mieltä mä olen residenssin ruokapolitiikasta! Antais vaan ne Hermannit tänne, niin sais pikkuinen kissi kerrankin kunnon luomuruokaa. Mutta ei, Hermanni Kuudes kannettiin kans jäykkänä pihalle, ei saatu edes haistaa.

Täällä uudessa kodissa on hiirien lisäksi toinenkin uus juttu:  takka. Ei me ensin tajuttu, mikä se hökötys oikeen on, mutta nyt kun siinä on muutaman kerran ollut tulet, niin täytyy myöntää että ei hullumpaa. Varsinkin Pate on oivaltanut, että siinä takan edessä on lämmintä nukkua, kundi söpösteli yks ilta kerällä nukkuessaan niin, että mamma oli ihan lääpällään. Ja kyllä mammakin tykkää, kun on sellainen erilainen, pehmeä lämpö huushollissa.

Ja hei, tiettekste mitä: Patekin on rohkee, ihan niinkuin yks kissaneiti-Vieno täällä. Yks ilta mamma katto Salkkareita ja mä olin tapani mukaan siinä mamman pehmeän mahan päällä pitkin pituuttani koisiis. Yhtäkkiä Pate hyppäs siihen mun viereen, siis siihen mamman päälle. Wau...Pate pesi mua ensin vähän ja kävi sit vaan nukkuus pää ihan lähellä mamman leukaa. Mitäs siihen sanotte?!! Ollaan sitä siis rohkeita täälläkin, tähän asti on vuodessa päästy. Joten ei hätää, Musta, hiljaa hyvää tulee uskaltamisessakin ja siihen säästöpossuun tulee koko ajan lisää talletusta! :-)))

Nami on ihan täpinöissään tosta tyttökalenterihommasta. Vähän tässä nyt tarttee kyllä viikseensä naurahtaa, meinaakohan toi skuukkeli, että sinne pääsee ihan minkälaisella kuvalla vaan?

981226.jpg

Näitä silmät-kiinni-Namiskuukkeleitahan meillä riittää!! :-)))

Nyt kun kameran latausjohto ja muut vempaimet vihdoin löytyivät, pääsee mamma taas sohimaan salamansa kanssa. Hyvä niin, koska meille on tapahtunut yx juttu, jossa ei tosiaan ole luovuutta säästelty ja sitä ei varpisti kukaan usko, jos ei itse näe....kuvarapo tulee, kun keretään. Siihen asti näkemiinkuulemiin ja voikaa hyvin, kamut!

Mamman PS: tämä ihanuus on MUN! :-)