Hyvästi, kotirauha. Noi tuli taas kotiin, ne oli ollu jossain uppeluksissa ja se oli sitten kuulemma niiiiiin rentouttavaa. Kivat sulle...Meillä taas oli rauha maassa, nukuttiin ja syötiin. Vedettin verryttelyn vuoksi parit poikapainit, mutta muuten oltiin kiltisti. No, pakkohan se oli, muuten ois naapurit ruvenneet pelkäämään meitä ja ois toi sapuskapuoli ontunut pahasti. Hyvin me selvittiin, kiitos ihanille naapureille meidän kollipolojen hoidosta! Muutes, kyllä paini maistuu paremmalta, kun henkilökunta on siinä peiton alla: epätasainen alusta takaa sen, että vastustajan saa paremmin solmuun. Hahahaha.

Mamma oli ihanan reppanalla tuulella hylättyään mussukkansa (=meidät), yritti lepytellä kermalla. Joo, hyvää oli (*lipoo suupieltään*), mutta me annetaan sen nyt vielä vähän aikaa passata ja pyydellä anteeksi. Onneks se tajus suorittaa tuplarapsutusta, kun me oltiin sen sylissä, on ihan vaan pikkuisen paljon rapsutuskiintiössä vajetta parin päivän ajalta. Mutta tää on kyllä nyt vähän hassu homma: jos orjat on kotona, ne rapsuttaa. Jos orjat ei oo kotona, on ihanan rauhallista. Miksei voi olla molempia?

Iskä osti meille uuden tietämyskoneen ja voi herrajee miten mageet pahvilaatikot meillä oli täällä! Pate kyllä enemmän keskittyi asennuspuuhiin pöydän alla ja mä sitten tsekkailin noita lodjuja. Vähäks oli kivaa syöksyä laatikosta toiseen ja sompailla niiden pahvinpalojen kaa. Mamma oli kyllä pikkusen hurjana eteisessä, kun ei se meinannu mahtua ollenkaan ovesta sisään niiden isojen laatikoiden seasta. Kun orjat kantoi roskia ulos, me mentiin makkarin ikkunaan valvomaan työntekoa. Mamman oli sitten taas ihan pakko sohia sen kameran kanssa....

269818.jpg 

Mutta myöntää täytyy, että ollaanhan me aika komeita, kuin isä ja poika :-)))))) (toim.huom. lutuisia karvakölliköitä, mamman kultapullerot)...ääh, lopeta jo.